keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Miksi aloitin bloggaamisen?


Pohdin tässä yhtenä päivänä miksi aloitin bloggaamisen? Miksi ihmiset yleensä bloggaavat? Aiheita on varmasti tuhansia ja enemmänkin.. Minä halusin kokeilla kun siskoni aloitti. Löysin silloiseen aiheeseen sopivia blogeja, otin oppia ja aloin tehdä satunnaisia postauksia. Se oli hyvin pienimuotoista, kuvat muokkaamattomia ja huonoja (mikä Picmonkey?) mutta tuskinpa kukaan on seppä syntyessään. Olin (ja olen edelleen) kova vertaamaan omaa blogiani muiden blogeihin ja se onkin iso virhe. Kaikki ovat aloittaneet jostain. Luulen että kaikki haluavat edes yhden ihmisen näkevän omat kuvansa ja kirjoituksensa, usein vaan on niin ettei kukaan kehtaa mainostaa blogiaan muualla kuin "semi-anonyymisti" toisille bloggareille. Ja koska näin on, ei siellä blogissa ole juurikaan liikennettä. Harva haluaa tulla tuttujen ihmisten arvostelemaksi vaikka tosielämässä - he tuskin paljon arvostelevat, ovat vain iloisesti yllättyneitä että joku viitsii. Totuuden nimissä on kuitenkin pakko myöntää etten itsekään ole kertonut kuin muutamille tuttaville että minulla on blogi. En oikeastaan tiedä miksi. Ehkä minäkin salaa pelkään niitä arvosteluja.. Vaikka tiedän ettei se varmasti saisi ketään nauramaan, tiedä vaikka vain innostaisi muitakin aloittamaan.

Kun sinä aloitit bloggaamisen, suunnittelitko valmiiksi mitä haluat sillä saavuttaa? Millaisia tavoitteesi olivat? Bloggata harrastuksena? Saada äänesi kuuluville? Tulla nähdyksi? Tehdä rahaa? Saada julkisuutta? Vaiko yksinkertasesti saada ystäviä, löytää muita joilla on sama intohimo ja samat harrastukset? Minulle se oli uusi harrastus, tapa tulla kuulluksi. Sittemmin siitä tuli monen mutkan kautta tämä - CeeSopp. Paikka jossa jaan ajatuksiani satunnaisten ohikulkijoiden kanssa. Harrastus, jonka kautta etsin myös muita kaltaisiani askarteluun hurahtaneita. Tekemieni käsitöiden ja askartelujen pikkujättiläinen ja eräänlainen päiväkirja.


Jokainen myös turhautuu bloggaamiseen jossain vaiheessa. Ehkä tuntuu, että aiheet loppuvat kesken, ehkä lukijoiden puute ottaa päähän. Ei kuitenkaan pidä antaa periksi. Aiheita on netti ja lehdet pullollaan kun vain osaa etsiä ja minulla askartelija-elämäntapabloggarina riittää kun jaksan istua työpöytäni ääreen, kääriä hihat ja aloittaa/jatkaa projektia.
Valitettavasti olen sykleissä elävä ihminen. En aina inspiroidu askartelemaan vaan joskus haluan vain lukea, pelata tai katsella elokuvia. Toki näistäkin saisi varmasti postauksia aikaan mutta haluanko (tai osaanko) kertoa blogissani niistä? ..Siksi niinä aikoina kun en juurikaan viihdy pöytäni ääressä, yritän etsiä jotain muuta kirjoitettavaa ja juuri nyt olenkin löytänyt kymmeniä aiheita netistä kaivamalla.
Olen usein miettinyt miten toiset suunnittelevat blogiaan ja postauksia. Varmasti toisetkin kirjoittavat aiheita ja otsikoita ylös kuten minä. Kirjoitatko sinä?

Jotkut sanovat että on löydettävä yksi aihe blogille ja pysyttävä siinä. Minä.. No, minä en siitä välitä. En halua tämän blogin kietoutuvan vain askartelun ympärille vaan haluan sen olevan vapaata ajatustilaa, johon voin kirjoittaa myös kaikista menneistä ja tulevista aivopieruistani sekä asioista joita haluan oppia.


Suurin osa blogeista rakentaa perustuksensa hyviin kuviin. Onhan se totta, hyvät kuvat tekevät blogista miellyttävän ja visuaalisen. Olen itsekin monesti täällä maininnut että otan kuvani iPhonella, koska en omista hienoa järjestelmäkameraa ja toistaiseksi minulla ei ole siihen varaakaan. Alkuun se tuntui kauhean amatöörimäiseltä mutta selatessani blogeja ympäri maailmaa, huomasin etten ole yksin ongelmani kanssa. Ja oikealla muokkauksella se ei ole loppupeleissä edes ongelma. (Pakko mainita tähän väliin että aikanaan aloittaessani blogi-uraani, käytin digikameraa ja kyllähän sillä kauniita kuvia saa aikaan, mutta mikäli ei osaa käyttää kaikkia niitä asetuksia oikein, saa aikaan katastrofi-kuvia.. Kokeiltu on! Hihii..) Tuota muokkauksesta on pakko mainita pari sanaa. En ole itsekään expertti siinä - itse asiassa olen täysi aloittelija, mutta onneksi näitä helppokäyttöisiä muokkausohjelmia löytyy netistä vaikka kuinka. Moni bloggari on suositellut Picmonkey-ohjelmaa, sitä minäkin harjoittelen käyttämään tällä hetkellä. Toiset vannovat Canvan nimeen ja kyllä minäkin sitä kokeilin, hyvältä se vaikuttaa. Ehkä kuitenkin opettelen ensin tämän Picmonkeyn käytön. Ja jos sinä olet aloitteleva bloggaaja, suosittelen aloittamaan Picmonkeystä.

Tärkeä pointti blogin aloittajalle - oman kameran puuttuminen ei ole este bloggaamiselle! Jos haluat vain kirjoittaa ja laittaa satunnaisia kuvia teksteihin, kopiovapaita lähteitä löytyy vaikka kuinka monta. Muutamia tähän mainitakseni:

- Pixabay
- PicJumbo
- New Old Stock
- Foodie's Feed

Kannattaa toki lukea sivustojen käyttöehdoista tai FAQ-osioista että vaativatko he mainitsemaan mistä kuvat ovat tulleet. Näistä yllä mainitsemistani ainakin Picjumbo vaatii että kuvien yhteydessä mainitaan niiden lähde, muut mainitsemistani eivät tätä vaadi.


Isoin ongelmani on aikataulut ja ajan sekä energian löytäminen blogipostauksille. Viikolla olen työpäivien päätteeksi niin väsynyt etten juuri jaksa muuta kuin ne pakolliset asiat - käydä kaupassa, tehdä ruokaa, syödä ja katsoa hetken telkkaria. Sitten onkin jo aika mennä nukkumaan ja huomenna kaikki alkaa alusta. Viikonloppuna olen saanut yleensä sen yhden postauksen ulos ja kenties aloitettua toista, mutta en ole vielä päässyt siihen tahtiin johon pyrin - 2 postausta viikossa. Jos suunnittelen että tulevana viikonloppuna istun ja bloggaan, elämä heittää kärrynpyörän ja suunnitelmat menevät uusiksi. Kai meille kaikille joskus käy niin, elämä ei vain aina mene niinkuin Strömsöössä. Olen alkanut kuitenkin kirjata itselleni viikonlopuksi kalenteriin päivän jolloin pyrin postaamaan, sillä tavalla sitä ainakin tekee bloggauksesta jonkinlaisen prioriteetin ja muistaa että sekin on tehtävä.
Miten sinä raivaat aikaa blogillesi?


                          Stay Tuned Honey
                                   Cee

14 kommenttia:

  1. Heipsis! Olen vasta aloittelemassa blogitaivaltani. VAIKKA - mullekin tästä kyllä sanottiin jo vuosia sitten että entäs jos vaikka sinäkin.. Mutta ajattelin aina ettei sitä osaa, kehtaa ja mitä ikinä. No, nyt tuolla on blogi, ei kovin pitkällä vielä eikä hienokaan jos rupeaa vertailemaan. Missä olenkin liiankin hyvä :D Vaikka AINA vois vertailla paitsi ylös- niin myös alaspäin, - asiassa kuin asiassa! Mä niin allekirjoitan tuon - ei kehtaa muka kertoa blogista tutuille kun ei tiedä "mitähän ne mahtaa ajatella.." Justjoo. Ikäänkuin kenenkään ajatuksia tietäisi - vaikka sitten kysyisi suoraan. No, tässä ollaan nyt kuitenkin. Matkalla. Saa nähdä minne tie vie. Ja miksi aloin? Kun muutenkin tulee paljon ja pitkästi päivittäin meilattua, kirjoteltua faceen,.. - niin miksikäs ei blogia? Vertaistukea, kokemuksia, infoa, harrastuksen vuoksi, miksipä ei rahaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi ja pahoittelut myöhästyneestä vastauksesta - syynä tähän on tämä minun syklinen elämäntapani jonka vuoksi blogaaminen on jäänyt hetkeksi taas vähemmälle mutta kyllä tämä tästä :)

      Tosiaan, ei sitä pitäisi ajatella niin paljon sitä mitä ne muut ajattelee koska loppuepeleissä sillä ei ole mitään väliä, varsinkaan mitä johonkin blogaamiseen tulee. Jokainenhan kirjoittaa blogissaan mitä haluaa ja MITEN haluaa eikä kenenkään käy siihen puuttuminen. Eikä itseään saisi myöskään verrata muihin, ei siitä hyödy mitään. Jokainen bloggaaja on tavalla tai toisella uniikki ja kaikilla on eri metodeja ja uusia opitaan koko ajan. :) Jatketaan siis iloisesti blogaamista muiden mielipiteistä välittämättä :)

      Poista
    2. Heipsistä. Sekin vielä että kun sitä ei voi tietää mitä joku ajattelee. Ei sittenkään vaikka sitä suoraan kysyisi. On ihminen kyllä vinkerä olento, ajatukset kun kulkee vinhaan koko ajan kun hereillä ollaan. Ja unimaailmassakaan ei ole polla ihan tauolla, sielläkin vielä surffaillaan kuka missäkin. Mietipä siinä sitten päiväsaikaan jotain niinkin turhaa kuin jonkun ajatuksia. Kun omatkin vilistelee missä milloinkin.. :D Mutta semmosia ihmisiä sitä olema. Jatketaans tästä :)

      Poista
  2. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Thaimaanrannan maalari tuli vastavierailulle ja kivalta näyttää. Muistan muuten, kun tein blogilleni facebook-sivut ja sitten piti alkaa pyytämään ystäviä tykkäämään niistä, niin olihan se kamalan noloa. Sitä ennen sai jotenkin kirjoitella vain itselleen. Mutta olen samaa mieltä, ihan sama mitä muut ajattelevat. Mun pitää perehtyä tähän sun blogiin nyt paremmin, kunhan sähläyksiltäni ehdin. Näytti olevan minua kiinnostavia otsikoita jo heti kättelyssä :). Kaikkea hyvää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa! Hienoa että tulit vastavierailulle! Onhan mun blogini toki eri maata kuin sinun mutta ehkä löydät jotain mistä pidät ;)
      Joo, tuo oli suuri kynnys tehdä nuo fece-sivut itselle ja heittää tykkäyskutsuja jengille..aargh!! :D mutta kyllä tämä tästä. Ja kuten sanottu, ei porukka siitä pahaa kuitenkaan ajattele - ja mitä sitten vaikka ajattelisikin? Itselleni tämä on tärkeää, muulla ei taida olla suurta merkitystä.

      Poista
    2. Kiitos vastavierailusta :) En ole itse tehnyt blogille fb-sivuja. Vastahan tämä on alkumetreillä koko homma mulla. Kiirusta pitelee nyt kun leikkaukseen menossa. Jos se onnistuu nytkään siis.. Kaikkea hyvää sulle myös! Taispa tosiaan viimeksi tulla se mun kommentti tuohon kahteen kertaan, ei ollut tarkoitus.

      Poista
    3. Ei se kahteen kertaan tullut kommentti haittaa, näitä sattuu ;)
      Kannattaa nuo FB-sivut tehdä, sillä saa mukavasti liikennettä blogiin :D Kyllähän mullakin tämä blogi on kerinnyt olla reilun vuoden ennen kuin tein nuo sivut ja niitä tehdessä vielä mietin onko se viisasta. Mutta nyt olen todennut että kyllä sitä porukkaa tänne eksyy ainakin jonkun verran enemmän kun ne sivut siellä naamakirjassa on.
      Ai sinulla on jokin leikkaus edessä, minä toivotan sitten onnea ja pikaista toipumista leikkauksesta, toivottavasti kaikki menee hyvin. :)

      Poista
    4. Heippa huomenia, kiitos toivotuksista. Yhäkin vaan sitä leikkoa odotellaan ja HS-taudin kans sukkuloidaan. Hommat kun kosahtaa kiville koska sattuu, suunnitelmat kariutuu kun ei iho ok. Ja sehän on mitä sattuu koska sattuu :( Eilen tuli aika kir.polille ensi viikon alkuun. Mutta vasta polille, näytille, leikkaavalle ortopedille. Jännäksi menee. Saas nähdä. Niin, mulla ei ole kovin "mediaseksikäs" se miun sivusto?? Ei varmaankaan niin. Pitää katsoa miten tekis fb-homman kanssa. Millä nimellä sitä sitten esimerkiksi mentäisiin? Sulla on tosi mielenkiintoinen sivusto minuun esim. "verrattuna", :D (tästä asiasta kyllä jo turistiinkin) Ja sitten tekninen toteutus.. hmm. Esim. sulla on on blogiarkisto erikseen ja taas kirjoitukset nimillä, ja suositut vielä erikseen nekin,.. Noh, toisaalta, jos antais itelle armoa, enhän ennen maaliskuuta osannut yhtään enkä ollut tehnyt vielä muuta kuin ajatustyötä asian suhteen, enkä sitäkään kyllä kauan. Että sikäli. Voisihan sitä kirjoitella niin monista aiheista! Ehkä se on linja hukassa mulla vielä pahemman kerran! - Mitä arvelet? Mitä sinä tekisit jos olisit minä - kysytäänpäs nyt vaikka ihan suoraan :) Pillejä en ajatellut pistää pussiin :D Hups, niin taikka näin - nyt aion julkaista tämän ja lähteä kokeilemaan kestääkö kuntosalilla tehdä mitään.

      Poista
  4. Ai edelleen odottelet leikkaukseen pääsyä? ei sekään kyllä ole varmasti mukavaa. Toivon kovasti että kaikki menee hyvin kun se aika tulee. :)
    Tarvitseeko kaiken aina olla niin "mediaseksikästä?" Ja sinun sivuistasi näkee että opettelet edelleen blogitoimintoja ja olethan toki aloittanutkin vasta helmikuussa, eivät kaikki voi olla seppiä syntyessään. Ja ei saa vertailla muihin, muista! :D Kyllä sinunkin blogisi muovautuu kun aikaa menee ja löydät niitä uusia toimintoja sieltä. Itsekin kokeilin ja katsoin mitä tapahtuu ja etsin ohjeita pinterestistä sun muualta ja tässä ollaan.. Oli eka kerta kun tein taustakuvankin blogille itse sekä tuon otsikkotekstin kuvineen.. Mutta hyvä siitä tuli vaikkakin simppeli. Nuo suositut tekstit-osio on vähän ehkä turha, blogiarkisto on hyvä olla erikseen, itsekin tykkään sompailla toisten blogien vanhoissa teksteissäkin.. Aihealueet olisin voinut ehkä merkata hiukan selkeämmin - ainakin osan - mutta edelleen tämä on minun blogini ja kun tulee niitä vakituisia lukijoita niin kyllä he tietävät mistä puhutaan.. ;)
    Kävin pyörähtämässä blogissasi ja huomasin että sait ne facebook-sivut auki, se on hyvä homma!! Käyn iltasella kotona katsomassa ne tarkemmin, nyt olen töissä ja kohta kai pitäisi töitäkin tehdä eikä lorvailla blogistaniassa :D
    Linjauksen suhteen en voi muuta sanoa kuin että Voice of Mummo on sinun ja sinä käsittelet siellä juuri niitä aiheita jotka itsellesi ovat sopivia ja joita haluat jakaa. Pillejä ei pidä pussittaa, olethan vasta alussa. Kaikilla meillä on ollut alku ja se on luultavasti jokaisella ollut yhtä kivinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :) Juu kauheasti on ainakin yritystä tässä ollut. Vielä kun saisin jalan itselleni, kirjaimellisesti. Aina puskee uutta paisetta jos odotellaan. Pitäis päästä päivystyksellisesti. Kun olen erikoistapaus, niin se ortopedi sanoi. Huomenna katselmus, taas. Se on tämä tienapuolikin ollut pikkusenko jäässä jo ...aika kauan! Olen koettanut etsiä ja kommentoida blogeja, joissa vähänkään saman henkisiä ihmisiä jne, tai riippuen aiheistakin. Paljon on sitäkin, ettei vastata mitäänkään. Kiitos siis sinulle :) Ja sitten on tietenkin vielä niinkin, etten ole osannut joka paikasta etsiäkään. Eikähän se riitä kellään aika tai pers.. takalisto istua. Tai ranteet. Aika kivinen tie tässä on kieltämättä ollut. Nyt meinaa ranteet kohta ruveta kärsimään naputtelusta :D Vaikka olen likimain "aina" sanonut ettei mulle varmaan koskaan tule ns. hiirikäsi. Ei ihan sekään tarkoitus liene. Aina meinaa vertailun syntiin vajoilla, mikä turhista turhinta touhua. Tai sitten voisi tosiaankin vertailla toiseenkiin suuntaan, on sitä sielläkin vertaamista, aina. Ja kaikilla, jos niikseen. Yksi ystäväni sanoi että mulla joku ysäri-blogi :D Että jo taustakuva on kuin silloin jooskus muinoin. No, ainakin olen värkkäillyt, ja onnistumisen kokemuksia tarvitaan. Kaikillahan se tosiaan alku on jossain ollut, ei ole voinut hypätä mukaan jostain puolivälistä. Kuitenkaan ei saisi istua ja istua aloillaan, se ei ole yhtään terveellistä nyt tässä mullakaan minun tilanteessani, mutta eipä kyllä kellekään kovin. Istuminen on melkeinpä myrkkyä, sanovat jotkut. Ja tosihan se. Vaan tähän jumiutuu liian helposti. Elämä koettelee. Toisaalta olen sinnikko, ja niin kauan kuin on elämää ..jne. Fb yritti muuten heti tyrkyttää mainostamista. Olispa tuo 360€ kustantanut 1 kuukausi. Ei ihan taida kannattaa! Ainakaan mulla ja ainakaan heti. Mutta kiitos sulle. Kivaa viikkoa sinne!

      Poista
  5. Minäkin nauroin makeasti tuolle naamakirjan mainostus-hinnalle. Pitäkööt tunkkinsa. Jos haluan mainostaa, pistän omalle sivulle postauslinkin jakoon ja pyydän kavereita jakamaan - kustannusarvio = pyöreät nolla euroa kuussa!! :D
    Joo tuntuu itselläkin olevan vähän sama ongelma että vaikka kuinka käyt kommentoimassa muiden saman henkisten blogeja, ei vastauksia tahdo tulla lainkaan. Ikävää semmoinen. Ymmärrän toki jos ollaan tilanteessa jossa kommentteja tulee satoja ettei kaikille voi keritä vastaamaan, mutta sitten nämä muut tilanteet kummastuttaa.. Mutta tehkööt muut mitä lystäävät, minä teen niinkuin teen.
    Joo jos aikoo saada blogissa muutoksia tehtyä ja oppia käyttämään, sen kanssa on pulattava jokunen tunti.. Ei ehkä kannata kerralla yrittää tehdä kaikkea mutta ottaa vaikka jonkun päivän jolloin päättää hoitaa taustakuvat ja kansikuvat kuntoon - niin minä tein ja vaikka meni koko pvä näiden opiskelussa, kyllä sain ne tehtyä ja olen ylpeä itsestäni! :D
    Mikäs vika sinun taustakuvassasi on? Ei kaikilla tarvitse olla ostettu tai itse tehty tausta, on ihan sallittua käyttää valmiita pohjia. Kaikki aikanaan!! Ja ohjeita on netti pullollaan! ;)
    Ai niin, anteeksi kun tämä vastaaminen kesti, löydettiin mainoksia jakava haittaohjelma koneelta viikko sitten enkä pystynyt/uskaltanut tehdä koneella mitään ennenkuin se oli poistettu.. Halvatun hakkerit!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa eikä mitään anteeksipyytelyjä tarvita :) Tässä olen aamu viidestä ukolle "luennoinut" eikä hullua hurskaammaksi tule, mutta pitää se päästellä höyryjä kattilasta. Ei riitelyä, kunhan tätä minun preoperatiivista pelkoa vaan kait se. Minkäs sille mahtaa tosiaan, meitä on joka junaan ja kaikille asemillekin. Joskus näyttäs että hömpät kyllä kiinnostaa. Vaikkapa nyt tyyliin testit "mikä eläin olet suuttuessasi", justjuu. On tärkeä voida olla itsestään ylpeä. Ei vouhka, mutta silloin kun on oikeasti aihetta olla ylpeä, niin ilman muuta. Vanhaan sanontaan kissanhännän nostosta en usko. Kyllä on palkitsevaa kun jossain onnistuu, saa aikaan ja pärjää. Niitä tarttee jokainen, onnistumisen kokemuksia. Niin, se taustakuva on erään saariretken päätteeksi napattu. Merellä on ihanaa. Nyt ei pääsekään jussina saareen ma luulen. Tai jos leikkuu peruuntuu 4. kerran niin sitten pääsen. Uskon vasta kun näen. Olen hiukka katastrofimagneetti niin mikä vaan voip mennä pieleen :D Kaikkeni olen toisaalta tehnyt ettei enää menisi. On meilläkin jo täällä aurinko ja kesä iihanaa :) Ulkona voi olla kun laittaa 50 kertoimista voidetta. Sain kukat laitettua ja mansikkamaa tekeillä, ihan uusi systeemi miehellä. Uskon myös että ajan kanssa oppii, blogin muokkailunkin. Ja muutenkin kehittyy. Yhtä opiskeluahan se on koko elämä. Aurinkoisia päiviä sinnepäin :)

      Poista