Pohdin tässä yhtenä päivänä miksi aloitin bloggaamisen? Miksi ihmiset yleensä bloggaavat? Aiheita on varmasti tuhansia ja enemmänkin.. Minä halusin kokeilla kun siskoni aloitti. Löysin silloiseen aiheeseen sopivia blogeja, otin oppia ja aloin tehdä satunnaisia postauksia. Se oli hyvin pienimuotoista, kuvat muokkaamattomia ja huonoja (mikä Picmonkey?) mutta tuskinpa kukaan on seppä syntyessään. Olin (ja olen edelleen) kova vertaamaan omaa blogiani muiden blogeihin ja se onkin iso virhe. Kaikki ovat aloittaneet jostain. Luulen että kaikki haluavat edes yhden ihmisen näkevän omat kuvansa ja kirjoituksensa, usein vaan on niin ettei kukaan kehtaa mainostaa blogiaan muualla kuin "semi-anonyymisti" toisille bloggareille. Ja koska näin on, ei siellä blogissa ole juurikaan liikennettä. Harva haluaa tulla tuttujen ihmisten arvostelemaksi vaikka tosielämässä - he tuskin paljon arvostelevat, ovat vain iloisesti yllättyneitä että joku viitsii. Totuuden nimissä on kuitenkin pakko myöntää etten itsekään ole kertonut kuin muutamille tuttaville että minulla on blogi. En oikeastaan tiedä miksi. Ehkä minäkin salaa pelkään niitä arvosteluja.. Vaikka tiedän ettei se varmasti saisi ketään nauramaan, tiedä vaikka vain innostaisi muitakin aloittamaan.
Kun sinä aloitit bloggaamisen, suunnittelitko valmiiksi mitä haluat sillä saavuttaa? Millaisia tavoitteesi olivat? Bloggata harrastuksena? Saada äänesi kuuluville? Tulla nähdyksi? Tehdä rahaa? Saada julkisuutta? Vaiko yksinkertasesti saada ystäviä, löytää muita joilla on sama intohimo ja samat harrastukset? Minulle se oli uusi harrastus, tapa tulla kuulluksi. Sittemmin siitä tuli monen mutkan kautta tämä - CeeSopp. Paikka jossa jaan ajatuksiani satunnaisten ohikulkijoiden kanssa. Harrastus, jonka kautta etsin myös muita kaltaisiani askarteluun hurahtaneita. Tekemieni käsitöiden ja askartelujen pikkujättiläinen ja eräänlainen päiväkirja.
Jokainen myös turhautuu bloggaamiseen jossain vaiheessa. Ehkä tuntuu, että aiheet loppuvat kesken, ehkä lukijoiden puute ottaa päähän. Ei kuitenkaan pidä antaa periksi. Aiheita on netti ja lehdet pullollaan kun vain osaa etsiä ja minulla askartelija-elämäntapabloggarina riittää kun jaksan istua työpöytäni ääreen, kääriä hihat ja aloittaa/jatkaa projektia.
Valitettavasti olen sykleissä elävä ihminen. En aina inspiroidu askartelemaan vaan joskus haluan vain lukea, pelata tai katsella elokuvia. Toki näistäkin saisi varmasti postauksia aikaan mutta haluanko (tai osaanko) kertoa blogissani niistä? ..Siksi niinä aikoina kun en juurikaan viihdy pöytäni ääressä, yritän etsiä jotain muuta kirjoitettavaa ja juuri nyt olenkin löytänyt kymmeniä aiheita netistä kaivamalla.
Olen usein miettinyt miten toiset suunnittelevat blogiaan ja postauksia. Varmasti toisetkin kirjoittavat aiheita ja otsikoita ylös kuten minä. Kirjoitatko sinä?
Jotkut sanovat että on löydettävä yksi aihe blogille ja pysyttävä siinä. Minä.. No, minä en siitä välitä. En halua tämän blogin kietoutuvan vain askartelun ympärille vaan haluan sen olevan vapaata ajatustilaa, johon voin kirjoittaa myös kaikista menneistä ja tulevista aivopieruistani sekä asioista joita haluan oppia.
Suurin osa blogeista rakentaa perustuksensa hyviin kuviin. Onhan se totta, hyvät kuvat tekevät blogista miellyttävän ja visuaalisen. Olen itsekin monesti täällä maininnut että otan kuvani iPhonella, koska en omista hienoa järjestelmäkameraa ja toistaiseksi minulla ei ole siihen varaakaan. Alkuun se tuntui kauhean amatöörimäiseltä mutta selatessani blogeja ympäri maailmaa, huomasin etten ole yksin ongelmani kanssa. Ja oikealla muokkauksella se ei ole loppupeleissä edes ongelma. (Pakko mainita tähän väliin että aikanaan aloittaessani blogi-uraani, käytin digikameraa ja kyllähän sillä kauniita kuvia saa aikaan, mutta mikäli ei osaa käyttää kaikkia niitä asetuksia oikein, saa aikaan katastrofi-kuvia.. Kokeiltu on! Hihii..) Tuota muokkauksesta on pakko mainita pari sanaa. En ole itsekään expertti siinä - itse asiassa olen täysi aloittelija, mutta onneksi näitä helppokäyttöisiä muokkausohjelmia löytyy netistä vaikka kuinka. Moni bloggari on suositellut Picmonkey-ohjelmaa, sitä minäkin harjoittelen käyttämään tällä hetkellä. Toiset vannovat Canvan nimeen ja kyllä minäkin sitä kokeilin, hyvältä se vaikuttaa. Ehkä kuitenkin opettelen ensin tämän Picmonkeyn käytön. Ja jos sinä olet aloitteleva bloggaaja, suosittelen aloittamaan Picmonkeystä.
Tärkeä pointti blogin aloittajalle - oman kameran puuttuminen ei ole este bloggaamiselle! Jos haluat vain kirjoittaa ja laittaa satunnaisia kuvia teksteihin, kopiovapaita lähteitä löytyy vaikka kuinka monta. Muutamia tähän mainitakseni:
- Pixabay
- PicJumbo
- New Old Stock
- Foodie's Feed
Kannattaa toki lukea sivustojen käyttöehdoista tai FAQ-osioista että vaativatko he mainitsemaan mistä kuvat ovat tulleet. Näistä yllä mainitsemistani ainakin Picjumbo vaatii että kuvien yhteydessä mainitaan niiden lähde, muut mainitsemistani eivät tätä vaadi.
Isoin ongelmani on aikataulut ja ajan sekä energian löytäminen blogipostauksille. Viikolla olen työpäivien päätteeksi niin väsynyt etten juuri jaksa muuta kuin ne pakolliset asiat - käydä kaupassa, tehdä ruokaa, syödä ja katsoa hetken telkkaria. Sitten onkin jo aika mennä nukkumaan ja huomenna kaikki alkaa alusta. Viikonloppuna olen saanut yleensä sen yhden postauksen ulos ja kenties aloitettua toista, mutta en ole vielä päässyt siihen tahtiin johon pyrin - 2 postausta viikossa. Jos suunnittelen että tulevana viikonloppuna istun ja bloggaan, elämä heittää kärrynpyörän ja suunnitelmat menevät uusiksi. Kai meille kaikille joskus käy niin, elämä ei vain aina mene niinkuin Strömsöössä. Olen alkanut kuitenkin kirjata itselleni viikonlopuksi kalenteriin päivän jolloin pyrin postaamaan, sillä tavalla sitä ainakin tekee bloggauksesta jonkinlaisen prioriteetin ja muistaa että sekin on tehtävä.
Miten sinä raivaat aikaa blogillesi?
Stay Tuned Honey
Cee
