lauantai 24. tammikuuta 2015

Säilytyskotelo Altsupapereille

Minä halusin olla isona taiteilija. Artisti isolla A:lla. Ensin se oli sarjakuvien piirtäjä, myöhemmin rumpali (olin valtava Slim Jim Phantom-fani... Olen edelleen :D), sittemmin halusin olla vain taitava piirtäjä ja sen jälkeen halusin jo kuvittaa lasten ja nuorten kirjoja. Tämän jälkeen tuli vielä palava halu tulla taidemaalariksi tai/ja veistäjäksi, viimeiseksi halusin olla kirjailija. Haluaisin edelleen olla jotakin näistä. Mikä estää, voisi joku kysyä tässä kohtaa. 

                                                Minä.

Minä seison oman unelmani tiellä. Kai se syy on niinkin klisee.
..Asiaan voi toki vaikuttaa sekin että en ihan oikeasti ole mikään huippuhyvä piirtäjä enkä maalari. Abstraktia taidetta ei Suomessa kannateta niin paljon että sitä kannattaisi alkaa tekemällä tekemään. :D Ja vaikka se kannattaisikin, en osaisi myydä itseäni taiteella. Ja olen liian kärsimätön kirjoittamaan kokonaista kirjaa, jokainen yritys on jäänyt puolitiehen. Rumpalia minusta ei tullut, ihan syystä. En osannut enkä osaa (edelläänkään) tehdä kolmea asiaa yhtä aikaa ja samassa rytmissä. 
Silti haaveilen että jonain päivänä (heti lottovoiton lunastettuani) minulla on varaa tehdä itselleni (lue: Isäntä tekee, on luvannut jo) maailman hienoin askarteluhuone sekä oma pieni taidestudio jossa saan räiskiä maalia menemään miten mielin. Sitten olen artisti ainakin itseni iloksi. Olen sitä kyllä jo nytkin, ainakin altsua tehdessäni. Koen ylpeyttä omasta kädenjäljestäni kun katson sitä kirjaa. Se on rakkaudella tehty. Ehkä siksi se on hienoin taideteokseni ikinä - vaikka onkin kesken.

Mutta tänään ette saa vieläkään ihailla uuden altsuni aloitusta (syyttäkää siskoani joka soitti juuri kun olin aloittamassa). Sen sijaan tein pienemmän projektin joka sekin jäi viimeistelyä vaille. Mutta ajattelin silti ilahduttaa teitä tällä.

Karmea sotku

Kaikki alkoi murolaatikosta jota hiukan leikkelin (ylijääneet palat säilytin sillä niitä tägimatskuja tarvitsen jatkossakin). Revin kirjan sivuista (arvasit oikein, testialtsun sivut pääsevät taas loistamaan) suikaleita ja aloin liimata niitä tämän kotelon päälle sikin sokin erikeepperi-vesi-seoksella. 

Puoliksi tehty..

Kun sain koko muropaketin peittoon suikaleilla, se näytti osimoilleen tältä...
(Tuo taustalla näkyvä ruma muroloota saa vielä saman kohtalon, erilaisilla koristeilla tosin. Ideoita saa ehdottaa.)

TADAA - tai sitten ei.

Tämän jälkeen trimmasin reunojen ylitulevat suikaleet pois. Ensin olin ajatellut liimata ne sisäänpäin mutta sitten mietin miten rumalta ne näyttäisivät jos kotelo olisi puolityhjä ja sisäpuoli pääsisi näkymään.. 

Paljon siistimpi, eikö?
Nyt siitä uupuvat enää koristeet. Tuohon yläreunaan tulee kauttaaltaan washiteippiä ja sivuihin olin ajatellut paljon pienen pieniä neliapiloita.. Mutta sitten oli pakko alkaa tiskaamaan ja ajattelin jättää apiloiden liimaamisen huomiselle. Suunnitelmana oli aloittaa testialtsu tänään - vaan se puhelu tuli ja.. No, minkäs teet. Huomenna on uusi päivä. 

Ja heti siellä on krääsää..

Otin kuitenkin näin viittä vaille valmiina siitä kuvan tulevine sisällyksineen. 


                          Stay Tuned Honey
                                  Cee

2 kommenttia:

  1. Kiitos! Kesken se vielä on ja tässä tuli äkillinen muutto joten kaikki askartelut jäi nyt hetkeksi vähemälle.. Mutta kyllä mä tuon valmiiksi vielä teen

    VastaaPoista